Nyt olen sitten Kankaanpäässä kuntoutuksessa. Saavuin tänne invataksilla jo sunnuntaina 2.2, eli päivää ennen kuin varsinainen kuntoutus alkoi. Olin tilannut huoneen jo kuukautta aiemmin, koska tulen Oulusta asti ja ohjelmassa oli määrätty että paikan päällä pitää olla jo klo 10 aamulla niin ajattelin että pakko tulla edellisenä päivänä, koska en halua lähteä klo 3 yöllä matkaan.

Niin siis huone oli tilattuna, mutta kun tulin tänne niin respassa ihmeteltiin ettei huonetta olekkaan tilattu, ja minä kivenkovaa intin että olen kyllä sen tilannut jo kuukautta aiemmin. Minut laitettiin sitten yhdeksi yöksi eri huoneeseen, johon asukkaat tulisivat jo heti aamusta, että sitten huoneen pitää olla tyhjänä heti aamiaisen jälkeen. Kysyin milloin oman huoneeni saan, vastaus oli että joskus iltapäivällä. Huh, no istuskelin käytävällä seuraavana päivänä klo 13.15 asti kimpsuineni ja kampsuineni ja selkää särki ihan mielettömästi. Ohjelmaakin olisi ollut jo aamusta, mutta siihen jäi jumpparyhmä ja allas käymättä väsymyksen ja selkäsäryn vuoksi. Sitten myöhemmin kun kävin respassa tiedustelemassa ohjelmaani, niin minulle sanottiin että oli se huone tilattuna mutta olivat buukanneet sen vasta maaliskuulle :D.

Sain siis vihdoin huoneen ja mietin millainen kämppäkaveri tulee olemaan. Ei ole kämppäkaveria vielä ilmaantunut, eli yksin olen saanut mellastaa täällä isossa huoneessa. :) no kuulemma se huomenna ilmeisesti tulee kuitenkin, tänään siis toinen kuntoutuspäivä eli tiistai.

Olen tällä kertaa mopon kanssa liikkeellä, mutta yritän kävellä mahdollisimman paljon kuitenkin, että en ihan "mopoudu" :), ulkoilut menee mopon kanssa. Äsken kävin kuntosalila ottamassa oikeen kunnon treenin, varmasti on huomenna jalkalihakset kipeet, nustepillä tuli sen verran vedettyä. Kohta tarttee lähtee sairaanhoitajan luo elämäntapahaastatteluun, mitähän sekin lie pitää sisällään ..

Samalla täällä ollessani minun pitää suorittaa OK-opintokeskuksen verkko opintoja yhdistys ja hallitustyöskentelystä (2op). Täytyy aina kerran viikossa vähintään löytää hiljainen paikka missä opiskella ja keskittyä muutama tunti. Ensimmäinen osio on jo käynnissä ja tentin jo palautinkin ja täysi 10 siitä tuli kolmannen kerran jälkeen :) Mutta nyt täytyy alkaa suunnistaa kohti sairaanhoitajan huonetta...

Tarina jatkuu kunhan kuntoutus etenee..

Nyt on aika jo kulahtanut ja alkaa viimeinen viikko täällä kuntoutuksessa. Kämppiskin on tullut, ja vajaa viikko tässä on vietetty aikaa ja mukavaa on ollut (olin siis puolitoista viikkoo yksin huoneessa). Olen huomannut sellaisen eron viime vuoteen että kävely on todella huonontunut paljon. Viime vuonna vielä kävelin ihan koko ajan täällä ja kävin ulkonakin kilometrin lenkkiä kiertämässä, mutta nyt pystyn käveleen jotain 300m ja jalat alkaa mennä tunnottomaksi. Selän tilanne siis huonontunut taas. Hoidot on olleet ihan hyviä ja olen saanut kaiken mitä olen halunnut, jopa toivomukseni siitä, että en aamulla pääse kovin aikaisin aloittamaan. Siispä hoidot on alkaneet noin klo 10 melkein joka päivä. Yhdestä asiasta piti oikein suuttua täällä, nimittäin fyssan puolen suihkutuolia pyysin jopa 5:tä eri ihmiseltä kahden viikon ajan eikä sitä ilmestynyt. Sitten yksi päivä oli allasryhmä ja olimme suihkuhuoneessa ja siellä sattui olemaan hoitaja auttelemassa, kärähdin sille sitten (hoitaja parka), että on se kumma ettei tänne saada yhtä korotettua tuolia hankittua ku olen sitä pyytänyt jo useammalta. "Kukas sitten maksaa viulut kun minä makaan sairaalassa lonkka luksoituneena ja vedän tän laitoksen oikeuteen" johan ilmestyi tuoli viidessä minuutissa :). Mutta miksi aina pitää suuttua että jotain tapahtuu. ! Toimintaterapeutin kanssa laitettiin avustajakoira hakemus vetämään, nyt odottelen haastatteluun pääsyä. :)

Ai niin olen nyt siis etäomaispuodin varapuheenjohtaja. Vähän jännittää, mutta no haaste vastaan ja tuulta päin menoksi :)

Jatkan taas kunhan jakso on ohi. Nyt Olympialaisia miesten jääkiekkoo Suomi-Kanada !!

Nyt on jakso jo lopussa ja aivan mahtavaa se on ollut, uusia kavereita saanut paljon ja nähnyt ihania ihmisiä. Kämppiksen sain vasta kun olin jo ollut jaksolla 1,5 viikkoa eli puolet ajasta olin yksin huoneessa, eipä tuo haitannut. Kämppis oli ihana turkulainen, alunperin Rovaniemeltä oleva nainen, sairastanut reumaa hiukan pidempään kuin minä.

Pyysin reumatologille aikaa viimeisenä maanantaina ja sainkin ajan klo 14.45 mutta kun odottelin klo 14.40-15.00 lääkäriä ei kuulunut eikä "liikennevaloja" ollut että olisin voinut soittaa kelloa. Sitten yhtäkkiä ovi aukesi ja lääkäri ryntäsi huoneesta kaikki ulkovaatteet ja salkut mukanaan. Minä häkellyin niin että sanakaan en osannut sanoa ja niinpä piikki jäi saamatta.

Tosi ihana ja antoisa kuntoutus takana, nyt taas täytyy odottaa vuosi että pääsee sinne (toivottavasti).